Category

Lifestyle

Category

Elämän mullistaneet hankinnat

Miten tää pitäisi tunkea tonne? Ajattelin kun ensimmäisen kerran kohtasimme ja lepäsit kädelläni. Muutaman yhteisen viettämämme hetken jälkeen olit korvaamaton. Roskikset eivät enää täyttyneet kilpasiskoistasi ja luonto kiitti. Tilillä oli yhtäkkiä enemmän rahaa ja kuukautiskierron vaihdellessa olit aina tarvittaessa auttamassa. Kuukuppi -kuppi, joka mullisti elämäni. Kuukuppi on maailma helppokäyttöisin ja lisäksi ekologisin tapa suojatua  kuukautisvuotoa vastaan. Aluksi hämmästelin kuukupin kokoa. Tarkemmin kuitenkin tutustuessani käyttöohjeisiin huomasin miten pieneksi se litistyy. Käytön jälkeen kuppi hanan alle ja eikun taas menoksi.  Suosittelen sydämestäni tätä kaikille tampoonien ja siteiden kuluttajille. Kuppi kulkee kätevästi mukana  paketin mukana tulevassa pienessä puuvillapussukassa. Huom! Uusi kuukuppi täytyy liottaa ennen käyttöönottoa kiehuvan veden alla. Taittele Aseta Poista Huuhtele Ruskeat kuivan kakkakikkareen näköiset pähkinätkö tässä nyt pesee sitten mun pyykit… Juu niin varmaan. Epäilyt unohtuivat kuitenkin pian. Organing Soapberries aka luonnonmukaiset pesupähkinät ovat korvanneet tässä taloudessa kaikki litkut ja jauheet. Erityisen hyvin pähkinät sopivat villan, silkin ja alusvaatteiden pesuun. Pesupähkinät…

Made in Finland

Kone nousee ilmaan Kastrupin lento-asemalta. “Maija muistitko sä ottaa ne korvatulpat?” Reijo yskii ja vauva itkee suomeksi toisella puolella konetta. Matkalaukut kahisevat hikisiä takamuksia vasten käytävällä. Kotoisa, mutta hetken kadoksissa ollut äänimaisema vilisee korvissani.  Vieressäni istuu pariskunta, joka pitää käsistä kiinni. He näyttävät rakastuneilta. Minä hikoilen takissani, jota en kehtaa ottaa pois koska tilaa on niin vähän. En halua aiheuttaa turhaa liikettä ja stressiä kanssamatkustajille. Päätän hikoilla koko matkan ajan. Pian kuitenkin sykkeeni rauhoittuu, kun saan kirjan käteeni ja mieleeni tulvii tärkeiden ihmisten naamoja. Pian me nähtäis ja halattais toisiamme niin lujaa, että kylkiluut rutisevat. “Yksi mustikkamehu ja kahvi kiitos”. Suomenkieli tuntuu jotenkin pehmeältä suussa ja kuulostan enemmän äijältä sitä puhuessa. “Meillä on vähän turbulenssia ja sinulla on noin kaunis ja valkoinen takki. Juo varoen” kaunis lentoemo toteaa. On ne Suomalaiset välillä just sitä mitä muistelinkin, aitoja ja huomaavaisia metsän tuulahduksia. Plus olihan mun takki ihan saakelin pähee ja kone…

Pakko haippaa

Hyvää uutta vuotta 2017! Lumi ja pakkaset saapuivat vihdoin helsinkiin. Muonion kaltaisia 42 asteen pakkasia ei täällä ole, mutta kylymä on ja valoa saa vihdoin imeä itseensä! Näimme äitimuorini kanssa ja suuntasimme liukastellen kohti Cafe Regattaa. Selvisimme perille ilman sen suurempia tapaturmia, mitä nyt varpaista katosi tunto, sormet lähti irti, naama jäätyi irvistys-asentoon ja parit lipathan kuuluvat asiaan. Kahina vaan kävi kun kaikki jäiset ja janoiset odottivat pulliaan ja kuumia juomiaan. Istuimme äidin kanssa ja joimme kaakaoitamme. Naama alkoi pikkuhiljaa sulaa ja varpaisiin palasi tunto. Äiti näytti joulumuorilta punaisine omenaposkineen ja kermavaahdot naamalla lähdimme uhmaamaan pakkasta. Jäisine nakkeineen äiti nappasi kuvia, kunnes pakkasenkuningas vei voiton(5min kohdalla) ja juoksimme taas hännät koipien välissä takaisin sisälle lämmittelemään. Pikkusiskoni sanoisi tässä kohtaa “Whatta pussyes”. Tuli vähän kyllä ikävä lapsuudenaikojen toppapukua, kommandopipoa, rukkasia ja rattaita joissa oli viimalta suojassa. Pakko vähän(isosti ja paljon) haippaa ja sanoa että on se hyvä valokuvaaja! Go mama! …

EI FIKTIO, EI FAKTA, VAAN TÄMÄN HETKINEN MATKA

Hei rakkaat rakoperseet! Antakaa anteeksi rivo kielenkäyttöni sekä se, etten ole kerennyt kirjoittamaan teille. Syksy on mennyt aboutirallaa näin: 6.00 herätys töihin, bussissa replojen harjoittelua ja aropupuna studiolle. Studiolta juosten Klitsulle(Mikä ihmeen Klitsu? Asia selviää, kun jatkat tekstin lukemista), pieruverkkareiden repimistä päälle, mopin heiluttelua, hienhajua, intensiivistä harjoittelua, ei-niin-intensiivistä harjoittelua, nauruhepuleita, oikeassa sävelessä pysymistä, askeleiden opettelua, kaatumisia, munariisipasteijoita, suutelua, kaljaa, improa, tekstien harjoittelua, epäonnistumisia, kohtaamisia, onnistumisia, huutoa, naurua, itkua, hämmennystä, kirosanoja, nauruhepuleita, kahvia… Kotini oven olen avannut kyyryselkäisenä, väsyneenä ihmisrauniona puolenyön aikoihin. Väsyneenä, mutta sellaisena ihmisenä, jolla on äärimmäisen hyvä olo sydämessä. Oven aukaisemisen jälkeen olen sammunut eri kohteisiin asunnossani, ja herännyt aamulla pirteänä kuin peipponen. Not. Silmäpussit, ruhjeet, kolottavat lihakset, käheä ääni, unettomat yöt ja päästä revityt hiukset lähettävät terkkuja lukijoille! Mitä ihmisyys mulle merkitsee? Olen aina halunnut tuntea itseni sekä muut paremmin. Tuntea ja tietää mikä tässä elämässä on merkityksellistä. Millä tavoin voin kehittyä ihmisenä? Mikä merkitys mulla on täällä?…

JAMAS

Lomalainen täällä moi! Aluksi haluan pyytää anteeksi sitä, etten ole kirjoittanut tänne hetkeen. Loma on todella tempaissut allekirjoittaneen mukanaan, ja olen pyrkinyt täysillä rentoutumaan eli kone on pysynyt tiukasti kiinni. Pian alkaa työt ja olo on kuin uudestisyntyneellä. Kiitos loma! Kiitos kaikki te ihmiset jotka olette tehneet siitä ikimuistoisen. Miten mun loma on sitten mennyt? Olen tukenut Kreikkaa oikein olan takaa. Kävin Chaniassa perheeni kanssa lepolomalla. Heräsimme klo 8 reikäleipä ja menimme klo 21 nukkumaan. Toista voi sanoa Ateenan reissusta, jossa olimme yhdessä kolmen ystäväni kanssa. Tällä hetkellä makaan kotona sängyssä, jonkin sortin jet lagista kärsien ja rustaan tätä tekstiä. Kone on pölykasan peittämä ja runosuoni on kadonnut hetkellisesti jonnekin. Olo on tyhjä, mutta onnellinen. Miten teidän loma on mennyt? Kreikasta jäi paljon muistoja sydämeen ja erityisesti mahaan. Gyroksia mussuteltiin päivittäin ja tsatsikia meni niin, että lemuttiin valkosipulilta 24/7. Salaatit ja erityisesti oliiviöljyt hivelivät sisuskalujamme. Raki puhdisti raskaan aterian jälkeen…